Mielellään voi muuttaa mieltään ja voida hyvin – näkökulman vaihtamisen taito

Näkökulman vaihtamisen taito on ihmisen hyvinvoinnin, hyvän elämän ja mielen joustavuuden peruspilareita. Sen ymmärsivät jo antiikin Kreikan filosofit. Näkökulman vaihtamisen taito on myös yksi tärkeä ratkaisukeskeisen terapian työkalu. Sitä voidaan soveltaa koko ihmisen elämän kirjoon: kokemuksiin ja uskomuksiin omasta menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, työelämään, parisuhteisiin ja kaikkeen sosiaaliseen kanssakäymiseen, vanhemmuuteen, yhteiskunnallisiin asioihin. You name it.

Luovuus, oppiminen ja kehitys vaativat aina kykyä kyseenalaistaa tutut turvalliset ajatukset ja toimintatavat ja katsoa asioita eri näkökulmista. Kiveen hakatut mielipiteet, uskomukset ja toimintatavat eivät palvele meitä millään elämänalueella, oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä, eivätkä myöskään ihmissuhteissa. Tässä maailmassa on loppujen lopuksi olemassa aika vähän todellisia faktoja.

Ihmisiä eivät järkytä asiat, vaan heidän uskomuksensa niistä (Epiktetos, n. 55-135 jKr.).

Mikäli kaikilla ihmisillä olisi taito vaihtaa näkökulmaa, kyky laajentaa omaa elämänkarttaansa myös toisen ihmisen kartalle, olisiko meillä tässä maailmassa sotia,
nälänhätää, eriarvoisuutta, suvaitsemattomuutta, rikoksia, mustavalkoisia mielipiteitä, riitoja? Ei olisi. Jos osaisimme kaikki katsoa asioita monista eri
perspektiiveistä, emmekö silloin haluaisi aina hyvää toisille ihmisille? Emmekö haluaisikin auttaa? Emmekö saisi silloin myös hyvää itsellemme? Mistä ovat
todennäköisesti kaikki Nobelin rauhanpalkinnon saajat, kaikki rauhanrakentajat, saaneet taikasauvansa? Todennäköisesti näkökulman vaihtamisen taidosta. Tiedätkö
jonkun, joka on kokenut valtavasti isoja menetyksiä ja ikäviä asioita, mutta hän on silti onnistunut ylläpitämään elämänilonsa, uskonsa tulevaisuuteen ja
omiin voimavaroihinsa? Todennäköisesti hänellä on hyvä näkökulman vaihtamisen taito ja sen myötä hyvä mielen joustavuus eli resilienssi. Hän ymmärtää, että asioilla, joihin hän ei voi itse vaikuttaa, ei kannata pilata elämäänsä ja että hän itse voi mielellään muuttaa mieltään ja siten voida hyvin. On huojentavaa, että voimme kehittyä näkökulman vaihtamisen taidossa koska tahansa ja minkä ikäisenä vain. Missä tahansa elämäntilanteessa.

Esimerkkejä näkökulman vaihtamisesta:

EPÄONNISTUMINEN

Oletko koskaan epäonnistunut isosti tai pienesti? Toivottavasti olet! Niin minäkin olen, sekä isosti että pienesti, lukuisia lukuisia kertoja. Ja nykyään ymmärrän niiden hyvän merkityksen hyvän elämäni poluilla. Epäonnistuminen opettaa aina enemmän kuin onnistuminen, ja epäonnistuminen vaatii aina
rohkeutta. Silloin ihminen on uskaltanut lähteä tekemään jotakin sellaista, mistä hän on tiennyt, että on mahdollisuus myös kohdata vaikeuksia ja jopa epäonnistua.
Rohkeutta ei ole mikään sellainen, mikä ei pelota. Rohkeutta on se, että menee ja tekee, vaikka pelottaa. Ihminen, joka epäonnistuu jossakin on siis valtavan rohkea ihminen! Epäonnistumisesta saattaa tulla myös merkityksellinen opettaja ja tienhaara henkiselle kasvulle ja uudelle paremmalle elämälle.

MASENNUS, AHDISTUS, UUPUMUS

Mielen sairaudet ja vaikeudet ovat usein niin kokonaisvaltaisia kokemuksia, että ihminen helposti ottaa ne osaksi identiteettiään, mikä ei auta toipumisprosessia.  ”Minä olen masentunut / ahdistunut / uupunut” tarkoittaa sitä, että vetää yhtäläisyysmerkin minuutensa ja sairautensa välille. Mutta onko se totta? Ei ole.
Sairastuneenakin ihmisellä on voimavaroja ja minuutensa, hän ei välttämättä vaan siinä hetkessä näe sitä. Terapiassa voimavarat ja minuus pystytään tuomaan pinnalle ja tietoisuuteen, jolloin paraneminen voi alkaa. Meillä on opetussairaaloita, miksei myös opetussairauksia ja -vaikeuksia? Masennus, ahdistus ja uupumus voidaan nähdä mielen oksennustautina; ”taudinaiheuttajat” täytyy saada oksennettua ulos, jotta ihminen parantuu. Ilman ”taudinaiheuttajien oksentamista ulos”, muutos ei ole mahdollinen. Mikään ei muutu, ellei ihminen ole valmis muuttamaan mitään omassa tekemisessään, ajattelussaan ja/tai elämässään. Mielen sairaudet ja jumit
toimivat usein merkittävinä elämän tienhaaroina, jossa ihmisellä on mahdollisuus valita uusi (tai vanha) suunta elämän polulleen. Ne antavat
mielettömän hienon mahdollisuuden uudenlaisen oman hyvän elämän luomiselle ja henkiselle kasvulle. Kuinka vapauttava ajatus voikaan olla masentuneelle se, että
monet maailman luovimmista ihmisistä ja arvostetuimmista neroista ovat olleet herkkiä ja taipuvaisia melankoliaan ja masennukseen. Luovuus ei kuki, eikä uusia mullistavia
ideoita monestikaan synny ilman herkkyyttä. Herkkyys on valitettavan hyvä kasvualusta myös mielen ongelmille. Mutta mihin kaikkea upeaa ja hyvää tähän maailmaan voikaan tuoda ihmisen herkkyys?

MIELTÄ VAIVAAVA ONGELMA

Missä ongelma sijaitsee kehossasi? Tee mielikuvaharjoitus, jossa otat ongelman pois itsestäsi ja asetat sen esim. lautaselle tai mikäli olet luonnossa, niin kivelle. Miltä ongelma näyttää, kun tarkastelet sitä edessäsi lautasella / kivellä? Kierrä ja katsele sitä joka puolelta. Entä miltä ongelma näyttäisi, jos joku sinulle tärkeä ihminen tarkastelisi sitä sen ollessa lautasella / kivellä? Mitä hän sanoisi siitä? Miltä ongelma näyttäisi (lautasella / kivellä), jos katselisit
sitä korkealta helikopterista ja voisit nähdä sen? Mitä uusia näkökulmia ja ratkaisuja löysit ongelmaan?

HANKALA IHMINEN

Oletko joskus muodostanut mielipiteen jostakin julkisuuden ihmisestä? Sen perusteella, mitä olet hänestä lukenut. Tuntematta häntä oikeasti. Entä oletko joskus vetänyt johtopäätökset jonkun ihmisen luonteesta pelkästään toisen ihmisen kertomana? Niinhän ihminen luontaisesti toimii, tekee seikkaperäisiä tulkintoja hyvin hatarin tiedoin. Oletko joskus todennut, että käsityksesi jostakin ihmisestä oli täysin väärä, sen perusteella, mitä olit kuulopuheen perusteella tulkinnut? Kun opit tuntemaan hänet henkilökohtaisesti. Miten voit näitä kokemuksia hyödyntää jatkossa näkökulman vaihtamisen taitosi kehittämisessä? Asioissa ja ihmisissä on aina lukuisia eri näkökulmia ja puolia, todella vähän faktoja.

Onko sinulla elämässäsi joku ihminen, jonka kanssa joudut syystä tai toisesta olemaan tekemisissä, mutta jonka kanssa kommunikointi tuntuu raskaalta ja horjuttaa mielenrauhaasi? Ehkä tulee usein jopa sanaharkkaa tai riitoja. Tunnistatko kommunikoinnissanne jonkin samanlaisen kaavan, joka toistuu joka kerta ja nakertaa hyvää mieltäsi? Sama kaava jatkuu ikuisuuden, ellet sinä muuta mitään omassa ajattelussasi ja toiminnassasi. Seuraavan kerran, kun olette tekemisissä, astu mielikuvissasi hänen saappaisiinsa. Mitä hän kaipaa ja tarvitsee tällä hetkellä? Mitä luulet, onko hänellä vaikeuksia tai paineita? Kuuntele rauhassa, mitä hänellä on sanottavanaan. Vaikka hän sanoisikin jotakin, mikä on aina ennen triggeröinyt sinua ärsyyntymään, reagoi tällä kertaa täysin eri tavalla kuin ennen, myötätuntoisesti. Kuten puhuisit parhaalle ystävällesi tai lapsellesi! Pystyt siihen kyllä! Huomaat, että vastapuoli joutuu täydellisen hämmennyksen tilaan, koska toimit täysin päinvastaisesti kuin ennen. Hämmennys on paras alusta hyvälle muutokselle! Hän on niin hämmentynyt, ettei ymmärrä, mikä ”pommi” häneen iski! Tämä hämmennys muuttaa suhteenne täysin, ja se lähtee siitä, että sinä toimit eri tavalla kuin aiemmin. Ajattele, että tämä ihminen voi toimia sinun ”opetusihmisenäsi”. Mitä upeita mielen taitoja tämä ”hankala hminen” onkaan opettanut sinulle!

TULEVAT VAIKEUDET JA MUREHTIMINEN

Olen itse ollut koko elämäni ajan kova murehtimaan. Murehtinut lapsesta lähtien sekä mennyttä että tulevaa. Joku viisas (muistaakseni Jon Kabat-Zinn) on joskus sanonut, että mennyt on kasa menneitä nykyhetkiä ja tulevaisuus kasa tulevia nykyhetkiä. Kumpaankaan emme voi juuri nyt vaikuttaa. Eli ainoa, mikä on varmaa, on nykyhetki. Miksi siis murehdimme asioista, joihin emme voi mitenkään vaikuttaa nyt? Auttaako murehtiminen johonkin? Ei! Vaan päinvastoin, se auttaa meitä murehtimaan yhä enemmän. Se auttaa meitä voimaan entistä huonommin. Se auttaa meitä rypemään tulevaisuuden kuvitelluissa ongelmissa ja houkuttelee ne tulevat ongelmat toteutumaan. Antiikin Kreikan filosofi Epikuros jo oli sitä mieltä, että tulevien mahdollisten epäonnien murehtimisen sijaan meidän kannattaa miettiä tulevia nautintoja! Kun alat jälleen murehtimaan tulevia mahdollisia ongelmia, niin käännä ajatuksesi siihen, että kuvittele sen sijaan kaikki tulevat ihanat asiat, mitkä sinulle tapahtuu tulevaisuudessa! Mielialasi on aivan toisenlainen, kun harjoitat tätä joka päivä. Ajattelun muutoksesta seuraa väistämättä tunteiden muutos. Ja alitajuntasi alkaa samalla ohjaamaan sinua kohti toiveitasi.

KARHU METSÄSSÄ

Kuvittele, että olet poimimassa marjoja metsässä. Yhtäkkiä kohtaat karhun. Mitä ajattelet, mitä tunnet, mikä on reaktiosi? Mieti, miten eri tavalla samassa tilanteessa ajattelisi, tuntisi ja reagoisi:

• luontokuvaaja
• taaperoikäinen lapsi
• toinen karhu.

Kaikki elämäsi tilanteet ovat tällaisia. Riippuu täysin sinun tilanteestasi ja uskomuksistasi, miten ajattelet, tunnet ja reagoit. Toinen ihminen ajattelee, tuntee ja reagoi täysin eri tavalla kuin sinä, vaikka tilanne olisi näennäisesti sama. Sinun on aina mahdollista muokata omaa ajatteluasi ja sitä kautta myös tunnettasi ja reaktiotasi missä tahansa tilanteessa.

RAIVOSTUNUT LAPSI

Pieni lapsi ei osaa säädellä tunteitaan. Vanhemman tehtävä on opettaa lapselleen tunteiden tunnistamista ja säätelyä. Ongelmia tulee, jos aikuinen ei osaa itsekään niitä, eikä pysty myöskään menemään toisen ihmisen asemaan (tässä tapauksessa lapsen). Onneksi näitä taitoja voi opetella koska tahansa ihmiselämää. Tilanteessa, jossa lapsi syystä tai toisesta saa raivokohtauksen, ehkä huutaa ja itkee, ehkä solvaa ja lyö, ehkä heittelee tavaroita ympäriinsä, on tärkeää pystyä näkemään, mitä lapsi tarvitsee juuri nyt. Eikä mitä, minä tarvitsen (=minun näkökulmani, ehkä on kiire töihin, pinna kireällä, haluaisin, että lapsi toimisi nyt nopeasti haluamallani tavalla). Huonoimmat vaihtoehdot ovat, että alkaa itsekin kiukuttelemaan tai valittamaan kiirettä tai lähtemään tilanteesta pois. Kun katsoo asiaa lapsen näkökulmasta, niin tajuaa, että ehkä ei ole tullut oltua tarpeeksi läsnä, ehkä lapsella on ollut ikävä. Lapsi tarvitsee turvaa, läsnäoloa, tukea, halia ja syliä. Hän tarvitsee sitä, että nimeämme tunteen yhdessä (esim. harmitus, viha, ikävä, pettymys), toteamme, että tunne on ja tunne meni ohi, pyydämme anteeksi ja halaamme.

Näkökulman vaihtamisen taito tuo eteemme mahtavat mahdollisuudet kehittää itseämme, omaa ajatteluamme ja hyvinvointiamme sekä auttaa muita ihmisiä. Se antaa meille nöyryyttä, armollisuutta, hyväksyntää, myötätuntoa, positiivisuutta, naurua, iloa, optimistisuutta, luovuutta, hyvää mieltä,jaksamista, uskoa hyvään. Hyvälle, mitä näkökulman vaihtamisen taidolla voi saavuttaa, ei ole ylärajaa.

Miten voisit itse harjaannuttaa näkökulman vaihtamisen taitoasi?